Nunanut avannarlernut sanilliussineq

Misissuinermi periuseq atorneqartoq, aamma nunani allani akitigut inissisimaffinnut sanilliussinissamut atorneqarsinnaavoq. Titartakkami 1-imi nunani avannarlerni EU-milu agguaqatigiissitsinermi Kalaallit Nunaanni akitigut inissisimanermut sanilliullugu atorneqarpoq. Kalaallit Nunaat uani akigititanut naleqqersuutitut = 100-iusutut naatsorsorneqarsimavoq[1].

 

Titartagaq 1. Nunani avannarlerni atuisartunut akigititat inissisimaneri Kalaallit Nunaannut sanilliullugit

Najoqqutaq: http://bank.stat.gl/prnpli aamma Eurostat prc_ppp_ind 2015, purchasing power parities (PPP), price level indices.    

 

Titartakkap takutippaa Sverigemi akit qaffasissusaata naleqqersuutaa Kalaallit Nunaannut naleqqiullugu nunatsinni akit qaffasissusaannit 84,2-usoq, tassa Kalaallit Nunaannut naleqqiullugu Sverigemi akigitinneqartut 15,8 pct.-imik appasinnerupput. Norgemi akigitinneqartut qaffasissussaata naleqqersuutaa Kalaallit Nunaanni akitigitinneqartuniit 95,9-nik naleqqersorneqarpoq, tassa ima isumaqarpoq Norgemi akit Kalaallit Nunaanniit 4,1 pct.-inik appasinnerullutik. Nunani avannarlerni akit nalinginnaasumik Kalaallit Nunaanniit akigititatigut appasinnerusumik inissisimapput. Norgemili akit Kalaallit Nunaanilu akit assigiiginnangajapput, naak misissuinerni nalorninartoqartoq ilisimaneqaraluartoq[2]. 

 

2014-imiit akit ineriartorsimanerisa takutippaat nunani avannarlerni akit Kalaallit Nunaanni akinut sanilliullugit appasinnerulersimasut, Islandimi akit minillugit. Kalaallit Nunaanni akit qaffasinnerulersimapput nunani avannarlernut akinut sanilliullugit, EU-mi nunani akit 2014-imisut ipajaaginnarsimasut. Nunani akit ineriartornerat aningaasat nalingisa nikerarnerannik aamma pissuteqarpoq. Ukiuni kingullerni norskit svenskillu kronii nalikillisimapput, islandermiut kronii naleqarnerulersimasut. Aningaasat nalingi Danmarkimi kronip nalinganut sanilliunneqarput.

 


[1] Peqqinnissaqarfik, ilinniarneq aamma inunnik isumaginninneq (meeqqanik paaqqinninneq ilanngullugu) nunani allani akit qaffasissusiisa assigiinnginnerannik naatsorsueriaatsimut nikingavoq, tamanna pingaaruteqarsinnaavoq, Kalaallit Nunaanni akip ataatsimut qaffasissusia agguaqatigiissillugu Danmarkimuunngitsoq nunanulli allanut assersuunnissaa.

[2]Nunani allani akit imminnut sanilliunneqarnerisa naatsorneqarneri Eurostat 2015 inoqutigiit atuinerinut akinik imminnut sanilliussineq (PLI) atorlugu suliarineqarsimavoq, tassani Danmarki nunat avannarliit sinnerinut EU-milu akit inissisimanerinut akunnermiliuttuulluni. Akit inissisimanerisa ersersinneranut siunertaavoq nunap nunanut allanut sanilliullugu akit eqqarsaatigalugit qanoq inissisimaneranik ersersitsinissaq. Akinut naleqqersuutit nunat inissisimanerinut atorneqarsinnaanngillat nunani pineqartuni akit +/- 5 procentpointimik nalorninartoqarsinnaanerat pissutaalluni.